Johtamisen laatukriteerit
Tältä sivulta löydät FinFamin johtamista koskevat laatukriteerit, jotka käsittelevät mm. johtamisperiaatteita, päätöksentekoa, johtamisen roolijakoa sekä johtamisen arviointia ja kehittämistä.
Tämän osion kriteerit on päivitetty viimeksi vuonna 2017.
Järjestöllä on strateginen johto (hallitus) ja operatiivinen johto (toiminnanjohtaja), joiden väliset roolit ja vastuunjako on selkeästi määritelty. Johto toimii ammatillisesti, rooliinsa liittyvät vastuut ja velvoitteet tiedostaen.
Hallituksella ja johtavalla toimihenkilöllä on selkeä ja toimiva roolijako. Hallituksen jäsenet perehdytetään hyvin hallitustyöskentelyyn liittyviin tehtäviin, vastuisiin ja velvoitteisiin.
Arvot luovat toiminnalle kulttuurin. Järjestöllä on selkeät arvot sekä missio, visio ja strategia, jotka syntyvät yhteisen keskustelun kautta.
Hallituksen valinnassa on kiinnitetty huomiota siihen, että hallituksessa on laaja-alaista osaamista ja asiantuntijuutta.
Hallituksen kokoonpanon on hyvä olla monimuotoinen, ts. sisältää eri ikäisiä ja taustaisia ihmisiä sekä eri sukupuolia. Hallituksessa on hyvä olla osaamista ja (kokemus)tietoa monipuolisesti yhdistystoiminnasta, mielenterveysomaisten elämästä sekä mielenterveys- ja päihdealasta. Lue lisää aiheesta.
Johtamisjärjestelmä tukee prosessien kehittämistä ja työntekoa/työntekijöitä.
Johtamiseen liittyvät rakenteet, periaatteet ja toimintamallit on avattu selkeästi ja ymmärrettävästi kaikille toimijoille.
Johtamista ja esimiestyötä kehitetään suunnitelmallisesti. Kehittämistyössä huomioidaan järjestötoimintaan ja -organisaatioon liittyvät erityispiirteet.
Järjestöjohtaminen on monilta osin erilaista kuin muiden organisaatioiden johtaminen, ja johtaminen eroaa paljon myös eri yhdistysten välillä. Johtamista tulee kehittää oman yhdistyksen tarpeiden ja tilanteen mukaisesti.
Johtaminen on avointa, läpinäkyvää ja luotettavaa. Hyvän viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitys johtamisessa ymmärretään. Sen kautta on pystytty luomaan kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri.
Yhdistyksen arvojen tulee heijastua myös johtamisessa.
Henkilöstöä motivoidaan ja tuetaan koulutuksen, palavereiden, kehityskeskustelujen ja työnohjauksen kautta. Henkilöstöjohtaminen nojautuu järjestelmään, joka ottaa huomioon erilaisuuden, erikoisosaamisen sekä mahdollistaa itsensä kehittämiseen.
Henkilöstöjohtamisen käytännön on hyvä olla kirjattuna hallinto- tai johtosääntöön tai vastaavaan asiakirjaan.
Kun toiminnassa on mukana vapaaehtoistoimijoita, johto ymmärtää heidän johtamiseensa liittyvät erityispiirteet.
Hallitus ymmärtää vapaaehtoistoiminnan strategisen merkityksen. Operatiivinen johto hallitsee vapaaehtoistoiminnan johtamiseen liittyvät käytänteet.
Jäsenten, asiakkaiden ja järjestön edunvalvonta on olennainen osa johdon työtä. Verkostoitumisen avulla tuodaan jäsenistön ääni kuuluviin.
Kumppanuuksien ja verkostojen avulla luodaan omaisille ja omaisten asioille kanavia levitä ja tulla kuulluksi.
Johto osaa priorisoida tehtäviä sekä asettaa toiminnalle selkeitä tavoitteita ja seurata niiden toteutumista.
Yhdistykselle osataan asettaa eri tasoisia tavoitteita, päivittää niitä tarvittaessa sekä johtaa toimintaa tavoitteiden kautta.
