Hyvä hallinto syntyy vain yhdessä tekemällä. Yhdistystoimintaan liittyy monia hallinnollisia tehtäviä ja velvoitteita, jotka aina silloin tällöin tuottavat päänvaivaa yhdistysten hallituksissa toimiville maallikoille. Tämä verkkokäsikirja on suunnattu juuri kaikille yhdistysten hallituksissa toimiville luottamushenkilöille, jotka haluavat perehtyä yhdistyshallinnon saloihin tai selvittää hallitustyöskentelyssä eteen tulleita haasteita.

Tämä luottamushenkilöille suunnattu verkkokäsikirja on laadittu vuonna 2013 julkaistun Yhteispelillä hyvään hallintoon -oppaan pohjalta. Oppaan sisältöjä on joltain osin päivitetty, ja päivityksiä tullaan varmasti tekemään tulevaisuudessa aina kun lainsäädäntö tai yhdistysten hallinnolliset velvoitteet muuttuvat.

Hallinto-oppaan henkilöstöjohtamiseen keskittyvä kolmas luku on tässä verkkoversiossa korvattu henkilöstöjohtamisen käsikirjan sisällöillä, jotta sisältö pysyy ajan tasalla työlainsäädännön muuttuessa jatkuvasti. Valitettavasti Yhteispelillä hyvään hallintoon -oppaan alkuperäinen painettu versio ei ole enää tältä osin ajantasainen.

– Helsingissä 15.8.2021

Tämä verkkokäsikirja on suunnattu juuri kaikille yhdistysten hallituksissa toimiville luottamushenkilöille, jotka haluavat perehtyä yhdistyshallinnon saloihin tai selvittää hallitustyöskentelyssä eteen tulleita haasteita.

Hyvää peliä! Missä meidän puolustus on? Aikalisä, nyt tarvitaan taktiikkapalaveri. Nuo lausahdukset voi kuulla niin jääkiekkokaukalon laidalla kuin jalkapallonurmella. Yhtä hyvin ajatukset sopivat yhdistystoimintaan. Yhdistysten toiminta on kuin joukkuepelaamista, jossa kullakin toimijalla on oma pelipaikka ja rooli.

Toimiva ja antoisa järjestötyö syntyy onnistuneesta yhteistyöstä. Omaisyhdistysten luottamushenkilöillä, vapaaehtoisilla, työntekijöillä ja muilla toimijoilla on kullakin oma tehtävänsä omaistyön edistämisessä. Urheilumaailmaan verraten voidaan ajatella, että yhdistyksen jäsenet ovat seuran omistaja, sen ylin päätöksentekijä. Sen alla toimii joukkueen johtona yhdistyksen hallitus, valmentajana toiminnanjohtaja ja pelikentällä yhteisen asian puolesta pelaavat yhdistyksen työntekijät ja vapaaehtoiset. Tässä oppaassa tuodaan esiin hallituksen rooli yhdistystä johtavana ryhmänä. Kuten urheiluseurassa voiton eteen pelaava joukkue, myös yhteen hiileen puhaltava osaava ja innostunut hallitus on yhdistyksen tärkeä menestystekijä.

Onnistuneen ja reilun pelin taustalla ovat kaikkien noudattamat pelisäännöt. Yhdistystoiminnassa yhteiset pelisäännöt koostuvat niin hyvän hallinnon periaatteista kuin toisia kunnioittavasta asenteesta ja rakentavista yhteistyön tavoista. Hyvään hallintoon ja onnistuneen yhteistyön tukemiseen liittyy vahvasti yhdistyksen johtaminen. Kuten joukkueenjohtamisessa, myös yhdistysjohtamisessa on kaikkien osapuolten tärkeää tietää mitä, miksi ja miten johdetaan. Kun jokainen toimija tuntee omat oikeudet, vastuut ja velvollisuudet, on helpompi edistää koko yhdistyksen menestystä.

Johtaminen vaatii taitoa ja kuten Harju (2005) toteaa, yhdistysjohtaminen on erityisen haasteellista. Ensinnäkin yhdistyksissä on kahdenlaisia johtajia: on luottamusjohto ja ammattijohto. Luottamusjohdolla tarkoitetaan yhdistyksen puheenjohtajaa ja hallitusta kollektiivina. Ammattijohto koostuu omaisyhdistyksen toiminnanjohtajasta, toiminnanohjaajasta tai muulla nimikkeellä toimivasta yhdistyksen operatiivisen toiminnan vastuuhenkilöstä. Toinen iso haaste johtamiselle on työn moniulotteisuus. Yhdistyksissä on johdettava ihmisiä ja asioita, organisaatiota ja sen kulttuuria sekä aatetta ja arvoja. Lisäksi yhdistyksen johdon on tunnistettava monitahoinen pelikenttä ja hallittava vapaaehtoisuuden, julkishallinnon ja markkinoiden ulottuvuudet.

Yhdistystoiminnan viralliset pelisäännöt rajoittuvat toistaiseksi eri lakeihin, sillä yhdistyksille ei ole laadittu yhdenmukaisia hyvän hallinnon ohjeita. Yhdistyksissä yhteispelin periaatteet ovatkin perustuneet lain ohella totuttuihin toimintamalleihin. Yhdistysten hallinnon kehittämiselle on kuitenkin selkeä kysyntä. Etsiessäni aineistoa tätä opasta varten sain huomata, että kaikilla yhdistysten hallintoa käsittelevillä teoksilla oli kirjastoissa pitkät varausjonot. Lisäksi erilaiset yhdistyshallinnon koulutustilaisuudet ovat olleet täynnä tiedonjanoisia yhdistystoimijoita. Yhdistysten toimialasta tai koosta riippumatta toimijat tuntuvat kaipaavan tietoa yhdistyshallinnon periaatteista ja toimivista käytännöistä. Kirjatut hallintoperiaatteet ja yhteiset pelisäännöt olisivat siis tervetulleita myös yhdistyssektorille.

Ajatus tämän oppaan tekemisestä nousi Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliiton jäsenyhdistysten toiveista. Keskusliitossa on vuodesta 2005 toiminut Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Omaistyön kehittämisprojekti, joka on tuottanut aiemmin omaisyhdistyksille Arjessa mukana -omaistyön käsikirjan, uusien työntekijöiden perehdytysoppaan, tulos- ja kehityskeskustelumateriaalin sekä Millä korteilla pelaat -omaisjärjestötyön arviointimallin. Hyvä lopetus hankkeen ”tuoteperheeseen” on tämä omaisyhdistysten luottamushenkilöille suunnattu hyvän hallinnon opas.

Opas käsittelee hallituksen työskentelyä niin sen lainmukaisen aseman, päätöksentekoprosessien kuin yhdistystoimijoiden välisen yhteistyön näkökulmista. Ensimmäisessä luvussa tuodaan esiin eri toimijoiden roolit ja sopivien toimijoiden valinta tehtäväänsä. Toinen ja kolmas luku tarkastelevat hallituksen toiminnallisia, taloudellisia ja henkilöstövastuita. Neljännessä luvussa käydään läpi yhdistyksen päätöksentekoprosessia ja sitä linjaavia periaatteita. Viides luku tuo esiin onnistuneen hallitustyöskentelyn ja toimivan kokouskulttuurin lähtökohtia. On muistettava, että opas on hyvän hallinnon yleisteos ja vain pintaraapaisu sen käsittelemiin teemoihin. Oppaan tarkoitus onkin myös antaa lähdevinkkejä, joista hakea tietoa aina tarpeen mukaan. Jokaisen luvun alussa on mainittu mihin päälähteisiin luvun tekstit pohjautuvat. Lisää lukuvinkkejä voi hakea oppaan lopussa olevasta kirjallisuus- ja lähdeluettelosta.

Tämä opas on onnistuneen yhteistyön tulos. Kanssani oppaan sisältöä ovat olleet suunnittelemassa ja toteuttamassa Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliiton toiminnanjohtaja Pia Hytönen ja hallituksen puheenjohtaja Anita Ruutiainen. Erityiskiitokset haluan esittää oppaan kuvituksen tehneelle Reetta Grundströmille, joka on Omaiset mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistyksen työntekijä. Omaisjärjestömme luottamushenkilöillä, vapaaehtoisilla ja työntekijöillä on monipuolista osaamista ja se on rikkaus, jota kannattaa hyödyntää yhteisellä pelikentällä.

Entisen jäätanssijan ja nykyisin Suomen Olympiakomitean hallituksen jäsenen Susanna Rahkamon sanoja lainaten, yhdessä tekemisen iloa omaistyöhön:

Jos esimerkiksi vapaaehtoistyö on myös todellisuudessa palkitsevaa, ei varmasti tarvitse kantaa huolta vapaaehtoisten ehtymisestä. Ihmisillä on myös jatkossa varmasti tarve toimia hyvien asioiden eteen. Onkin tärkeää panostaa siihen, että ihmiset todella tietävät tekevänsä työtä hyvien asioiden puolesta. Innostuneisuus, yhdessä tekemisestä nauttiminen ja se että tekeminen oikeasti on kivaa, ovat ydinasioita. Ryppyotsaisuus ei saa kuulua kuvaan ollenkaan ja johdon pitää osata luoda tekijöiden keskuuteen oikea tekemisen henki.

Helsingissä joulukuun 13. päivänä 2012

 – Karoliina Ahtiainen