Vuosilomat
”Kesälomakausi on 2.5. – 30.9. Talviloma on annettava seuraavan lomakauden alkuun mennessä. ”
Vuosilomalaki (finlex)
Vuosilomalaki Finlexin sivuilta
Vuosiloma Työsuojelu.fi
Vuosilomaohje työsuojelun sivuilta
Lomapäivien määrä työsuojelu.fi
Lomapäivien määrä työsuojelun sivuilta
Akavan erityisalat: vuosilomakirjoitus
Vuosilomakirjoitus lain näkökulmasta.
Akavan erityisalat: vuosilomakirjoitus
Lomapäivien määrä työsuojelun sivuilta
Johdanto
Työnantajan tulee noudattaa lakisääteisten lomien määräämisessä tasapuolisuutta työntekijöiden välillä. Tämä kappale käsittelee vuosilomaa ja sen pitämistä. Kappaleessa kerrotaan miltä ajalta vuosiloma määräytyy, mitkä seikat vaikuttavat vuosiloman pituuteen ja milloin vuosiloma tulee pitää. Kappaleessa myös eritellään, mitkä lomat eivät vähennä lomamääräytymispäiviä. Työpaikalla on tärkeää tiedottaa työntekijöille lomien määräytymisen periaatteista ja käytännöistä. Työnantajan on myös kuultava työntekijöiden mielipidettä loman ajankohdasta.
Miltä ajalta vuosiloma määräytyy, paljonko vuosilomaa saa ja mitä täysi lomanmääräytymiskuukausi tarkoittaa?
Vuosiloma määräytyy ajalta 1.4 – 31.3 täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kokoaikaisella työntekijällä 14 työskenneltyä työpäivää kuukaudessa ja osa-aikaisella 35 työskenneltyä työtuntia kuukaudessa. Mikäli työntekijällä eri kerry kuukauden aikana 14 työskenneltyä työpäivää, silloin vuosilomaa ei kerry.
Vuosilomaa saa 2,5 lomapäivää/täysi lomanmääräytymiskuukausi, joka mainitaan omassa työehtosopimuksessa. Työehtosopimuksen ohje vuosiloman määräytymiseen tulee tarkistaa. Lauantait lasketaan lomapäiviksi, sillä ne ovat rinnastettavissa arkipäiviksi eli työpäiviksi.
Mitkä vapaat eivät vähennä loman määräytymistä?
Loman määräytymistä eli työssäolopäiviä eivät vähennä seuraavat asiat:
- sairauspoissaolot 75 päivään asti lomanmääräytymisvuodessa
- reservin harjoitukset tai ylimääräiset palvelukset
- siviipalveluksen täydennyspalveluksen tai ylimääräisen palveluksen takia (siivipalveluslaki)
- luottamustehtävän hoitamisessa edellytettävät poissaolot
- todistajana kuulemisen vuoksi, josta ei ole lain mukaan oikeutta kieltäytyä
- äitiys-, isyys-, vanhempain-, erityisäitiys- vapaat
- vuosilomat eivät vähennä loman määräytymistä
- lomautukset (enintään 6 kuukautta/lomanmääräytymisvuosi). 6 kk laskenta uudelleen, jos lomautus on jatkunut keskeytyksettä uudelle lomanmääräytymisvuodelle.
- opintovapaa (30pvä/lomanmääräytymisvuosi) ja tyntekijän tulee palata töihin heti opintovapaan jälkeen
- jos viranomainen on määrännyt määräyksen sairauden leviämisen estämiseksi
Tilanne kannattaa epävarmoissa tapauksissa tarkistaa oman työnantajaliiton lakimieheltä.
Miten lomat anotaan työnantajalta?
- Lomat anotaan kirjallisesti eli sähköpostitse esimieheltä
- Lomat anotaan hyvissä ajoin ennen lomakauden alkua
- Esimies määrittelee, milloin tarvitsee lomasta päättämiseksi tiedot
- Toiminnanjohtaja hyväksyy lomat
- Lomat tulee aina muistaa ilmoittaa palkanlaskentaan, jossa ne huomioidaan lomapalkkavaraukseen
- Työnantaja kirjaa vuosilomien pitämisen ylös
FinFamin vuosilomien seurantakaavio
Työntekijöiden kertyneitä vuosilomia voi seurata oheisen FinFamin vuosilomien seurantakaavion kautta. Kaaviossa seurantaa tehdään välilehtien avulla vuositasolla. Voit ladata ja tallentaa kaavion omalle koneellesi tästä.
Milloin lomat tulee pitää?
Kesälomakausi on 2.5-30.9. Työnantajalla on päätäntävalta loman myöntämisestä ja ajankohdasta, mutta hänen tulee kuulla työntekijän mielipidettä. Jos työntekijä suostuu, työnantaja voi antaa kesäloman 30.9 jälkeen. Koko loma tulee pitää ennen seuraavan lomakauden alkua 1.4-31.3. Työnantajan tulee vahvistaa työntekijälle loman ajankohta viimeistään kuukautta (1kk) ennen loman alkua.
Vuosiloman antamisen ajankohta ja sen jakaminen
- Vuosilomasta 24 arkipäivää on annettava kesälomakaudella (kesäloma), jollei se aiheuta haittaa työn käynnissä pitämiseksi.
- Talviloma on annettava seuraavan lomakauden alkuun mennessä tai niistä sen siirrosta tulee sopia
- Lomasta vähintään 12 arkipäivää on annettava yhdenjaksoisesti ja muun osan pitämisestä voidaan sopia työn käynnissä pitämiseksi.
- Työntekijä ja työnantaja voivat sopia 12 arkipäivää ylittävän loman pitämisestä vuoden (1v) kuluessa lomakauden päättymisestä
- Työntekijä voi ehdottaa 24 arkipäivää ylittävän vuosiloman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana. Asiasta voidaan sopia työnantajan ja työntekijän välillä ja sopimus tulee tehdä kirjallisesti. (selvitä, minkälaisena)
Lomapäivien laskeminen
Vuosilomien laskemisessa huomioidaan arkipäivät. Vuosilomalain mukaan arkipäiviksi lasketaan maanantain ja lauantain väliset päivät pyhäpäiviä lukuun ottamatta. Jos viikolle ajoittuu pyhäpäiviä, kuten juhannuksen osalta, viikosta miinustetaan pyhäpäivät.
Mitä tarkoittavat vuosilomapalkka, lomaraha ja lomakorvaus?
- Vuosilomapalkka: Työnantajan velvollisuus on maksaa vuosilomapalkkaa työntekijöille näiden loman ajalta ennen loman alkamista. Jos loma kestää enintään kuusi (6) päivää, lomapalkka voidaan maksaa tavanomaisena palkkapäivänä.
- Lomaraha: Lomaraha on yhtä kuin lomaltapaluuraha. Se on 50 % vuosilomapalkasta. Työehtosopimus määrittelee, milloin lomaraha maksetaan ja maksetaanko sitä ollenkaan. Lomarahanmaksu ei perustu lakiin, vaan työehtosopimukseen.
- Lomakorvaus: Työntekijälle maksettava korvaus pitämättömistä vuosilomista. Tämä maksetaan yleensä työsuhteen päättyessä lomarahan sijasta.