viides osio – menetelmät

Lapset puheeksi – keskustelu

Kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia, hän on usein huolissaan lapsistaan. Vanhemmuus ei ehkä suju kuten ennen. Väsymys voi viedä voimat tai kärsivällisyyttä ei tunnu riittävän. Vanhempia saattaa askarruttaa myös se, mitä lapset näkevät vanhemman sairaudesta ja miten he sen kokevat. Perheen lapsille perheenjäsenen sairaudesta puhuminen antaa mahdollisuuden ymmärtää perheen tilannetta paremmin. Sosiaalinen verkosto, kuten lasten harrastukset ja kaverit, tukevat lasten hyvinvointia. Rajojen asettaminen sairastuneelle perheenjäsenelle auttaa muita perheenjäseniä säätelemään omaa jaksamistaan sairastuneen läheisen rinnalla.

Lapset Puheeksi -keskustelu on tarkoitettu alaikäisten lasten vanhemmille. LP- menetelmä on kehitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL). Lp-keskustelu on kehitetty psykiatrisen hoidon apuvälineeksi tilanteisiin, jossa vanhemmalla on psyykkinen sairaus ja perheessä on alaikäisiä lapsia. Nykyään menetelmää käytetään myös apuvälineenä myös, kun perheenjäsenellä on somaattinen sairaus, aivovamma tai kun perheessä on haastava elämäntilanne esim. vanhemman työttömyys. Menetelmää käytetään kouluissa, varhaiskasvatuksessa, sosiaalipalveluissa ja järjestöissä. Sitä suositellaan käytettäväksi ennaltaehkäisevästi, mutta se sopii käytettäväksi muissakin tilanteissa.

Menetelmän tarkoituksena on vanhemmuuden, koko perheen hyvinvoinnin ja lasten kehityksen tukeminen. Lapset Puheeksi -keskustelun aikana vanhempi ja FinFamin työntekijä käyvät läpi, miten vanhemman sairaus vaikuttaa perheen arkeen, miten hän hoitaa sairauttaan, mitkä ovat vanhemmuuden vahvat ja haastavat puolet, mitkä ovat lapsen vahvuudet ja haavoittuvuudet. Vanhempien huolen aiheisiin mietitään yhdessä vaihtoehtoja arkeen. Vanhemmat ja työntekijä tapaavat 1-3 kertaa. Jos perheessä on useampi lapsi, jokaisen lapsentilanteesta keskustellaan erikseen. Lapsen iästä ja tilanteesta riippuen keskusteluissa voi herätä tarve tavata myös lasta. Vanhemman kanssa määritellään yhdessä tarpeet, tavoitteet ja aiheet tapaamiselle. Lapsen kanssa voi tulla esiin muitakin tärkeitä teemoja, joista voidaan keskustella ja tukea näin lapsiomaista. LP-menetelmän konkreettinen päämäärä on lapsen arkipäivän sujuminen mahdollisimman hyvin kotona, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja vapaa-ajan ympäristöissä. Työskentelyn avulla rakennetaan vanhempien, muiden lapsen elämän tärkeiden henkilöiden ja lapsen välille yhteistä ymmärrystä ja keinoja lapsen arkipäivän sujumiseen sekä yhteistyöhön toinen toistensa kanssa. Menetelmä sisältää ihmissuhteisiin ja toimintaan sekä ajatteluun ja tunne-elämään liittyviä elementtejä. Menetelmään on oma koulutuksensa.

Lähde: Solantaus T., Lapset Puheeksi – keskustelu. Mielenterveystalo.fi -> Lapset puheeksi

Sosiaalinen verkostokartta

Piirrä paperille iso ympyrä, ja kirjoita sen keskelle oma nimesi. Kirjoita kuvioon itsellesi tärkeät ihmiset niin, että mitä tärkeämpänä / läheisempänä koet ihmisen itsellesi, merkitse hänet lähelle itseäsi ja sellaiset henkilöt, joiden kanssa olet harvemmin tekemisissä kauemmas itsestäsi.

• Perheenjäsenet – merkitse perheeseesi kuuluvat tärkeät ihmiset
• Sukulaiset – merkitse sukulaiset, jotka koet itsellesi tärkeinä
• Ystävät – merkitse itsellesi tärkeät ystävät
• Naapurit/tuttavat – merkitse naapurit/tuttavat, jotka ovat sinulle tärkeitä.
• Ammattilaiset / työntekijät – merkitse ihmiset, jotka ovat keskeisiä elämässäsi

Halutessasi voit merkitä ne henkilöt, joilta saat erityisesti voimia esimerkiksi sydämellä.  Voit myös pohtia, onko verkostossasi henkilöitä, jotka vievät paljon energiaa. Jos näin on, voisitko muuttaa tilannetta jotenkin

Kriisi- ja turvasuunnitelma

Turvallisuutesi vahvistamiseksi suunnittele ja mieti ainakin seuraavia asioita:

• Mikä on pahin skenaario, mitä voi tapahtua? Mitä silloin tapahtuisi?
• Mitkä olisivat pahimmat seuraukset tilanteesta?
• Miten silloin toimisit? Keneen ottaisit yhteyttä?
• Mitä voit silloin tehdä oman ja perheesi hyvinvoinnin tukemiseksi?
• Mitkä ovat pahimmat kompastuskivet, joita suunnitelman toteuttamisessa voisi ilmetä?

Tee lista numeroista, joista saat apua pahimman tapahtuessa. Voit tallentaa numerot myös puhelimeesi. Laita listaan myös hätänumero, sekä erilaiset kriisinumerot, joista saat tukea vuorokauden ympäri. Ota selvää paikkakuntasi palveluista sekä hoitotahoista. Voit soittaa ja keskustella tilanteestasi henkilökunnan kanssa etukäteenkin saadaksesi informaatiota asiassasi.

Jos sinulla on lapsia, mieti miten pahin mahdollinen tilanne vaikuttaisi heihin?

Ketä lähiverkostoosi kuuluu, voitko pyytää apua lasten hoidossa, jos sinua tarvitaan muualla tai tarvitset lepoa? Voit miettiä etukäteen, miten lapsille voisi kertoa tilanteesta. Kerro tilanteestasi perheellesi tai lähimmille ystävillesi, jos mahdollista. Jos läheisesi eivät tiedä tilanteestasi, he eivät voi auttaa.

Ajanhallinta

Tarkastele omaa ajan käyttöäsi kellotaulun avulla. Merkitse kellotauluun, miten käytät aikasi. Koska nukut, koska syöt, koska huolehdit itsestäsi? Kuinka kauan päivässä käytät aikaa läheisestäsi huolehtimiseen?

Entä millainen olisi ihannepäiväsi? Miten paljon aikaa käyttäisit silloin mihinkin toimintaan? Onko kellotaulujen (todellinen ja ihanne) välillä suuria eroja? Mistä erot johtuvat ja mitä niille voisi tehdä?