neljäs osio – työntekijä

15. Haastavat tilanteet ja turvallisuus omaisneuvonnassa

Omaisneuvonnassa eteen voi tulla myös haastavia tilanteita. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tilanteet, joissa omaisneuvonnan tarjoama tuki ei ole riittävää, tai jos omainen oireilee itse voimakkaasti tai käyttäytyy aggressiivisesti, takertuvasti tai muuten tilanteeseen kuulumattomasti. Jokaisella alueyhdistyksellä on hyvä olla laadittuna turvallisuussuunnitelma. Suunnitelma on hyvä pohtia myös toimitilakohtaisesti, jos toimintaa on useissa eri tiloissa. Lisäksi jos toiminnassa on alaikäisiä, on suositeltavaa pohtia käytännöt heidän osaltansa. Alaikäisiin liittyviä käytäntöjä voivat olla esimerkiksi rikostaustaotteen selvittäminen alaikäisten kanssa toimivilta vapaaehtoisilta.

Turvallisuuteen liittyviä tekijöitä ovat tilojen lisäksi myös yksilönsuojaan ja anonyymiteettiin liittyvät tekijät, ja yksi tähän kuuluva tekijä on sosiaalisen median käyttö sekä työntekijäprofiilit. Työntekijöiden turvallisuutta lisääviä hyviä käytänteitä voi olla esimerkiksi se, ettei työntekijä ole tiloissa yksin kohdatessaan uusia omaisia. Työntekijä voi etukäteen varautua haastaviin asiakastilanteisiin ottamalla selvää oman yhdistyksensä turvallisuussuunnitelmasta sekä mahdollisista toimintamalleista.

Voi olla hyvä myös pohtia etukäteen, miltä erilaiset haastavat tilanteet tuntuisivat itsestä ja miten niissä toimisi? Millaista tukea kaipaisi työyhteisöltä siinä tilanteessa?

Jos työyhteisössä on mahdollista, on hyvä miettiä työn rakenteisiin tilaa asiakastilanteiden purulle ja käsittelylle. Jotkut työyhteisöt käyttävät työnohjausta tähän, ja toisissa työyhteisöissä työntekijät kokoontuvat säännöllisesti keskenään keskustelemaan mahdollisista haastavista tai omaa mieltä askarruttavista tilanteista. Mahdollisuus jakaa työn herättämiä tunteita sekä kokemus siitä, ettei ole yksin vaikeidenkaan asioiden kanssa voi toimia myös työntekijän työhyvinvointia tukevana toimintamallina.

Lähtökohtana voidaan pitää, että aina haastavien tai kuormittavien tilanteiden jälkeen tulisi työntekijällä olla mahdollisuus käydä tilannetta läpi joko työyhteisön, esimiehen tai työnohjaajan kanssa.

16. Työntekijän oma hyvinvointi

Työntekijän omasta hyvinvoinnista, ja työpaikan työhyvinvoinnista on vastuussa työntekijän itsensä lisäksi myös esimies sekä muu työyhteisö. Omaisneuvontaa tekevän työntekijän on hyvä pohtia omia rajojaan, vahvuuksiaan ja ammattitaitoaan myös oman jaksamisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Lisäksi on hyvä pohtia, tukevatko työn rakenteet hyvinvointia ja palautumista myös työpäivän aikana.

Omaisneuvojan työhyvinvointia tukevia käytänteitä voi olla esimerkiksi:

• Mahdollisuus purkaa asiakastilanteita yhdessä muiden työntekijöiden kanssa.
• Positiivinen palaute omasta työstään. Palautetta on hyvä saada asiakkailta, työkavereilta sekä esimieheltä.
• Työnohjaus.
• Hetken tauko omaisneuvonnan asiakkaiden välissä.
• Asiakasmäärien rajaaminen.
• Kunnollinen perehdytys työtehtäviin.
• Selkeät, itsellä tiedossa olevat toimintakäytänteet eri tilanteissa.
• Palautteen saaminen työstä – sekä omaisneuvonnan asiakkailta kerätty palaute että muulta työyhteisöltä saatu palaute.

Tunnista myötätuntouupumuksen riski!

Empatia eli myötätunto on positiivinen asia, se on mukana elämistä, jakamista, kohtaamista, vahvistamista ja tuntemista. Joskus myötätuntoa voi kuitenkin kokea liikaa, ja silloin auttaja voi väsyä. Empatia kuuluu auttamistyöhön – on jopa auttamistyön edellytys – mutta siitä huolimatta se voi uuvuttaa. On tutkittu, että esimerkiksi traumatisoituneiden asiakkaiden ja vaikeiden tunteiden kohtaaminen empaattisesti lisää työntekijän myötätuntouupumuksen riskiä.

“Odotus, että voisimme lähes päivittäin olla yhteydessä inhimillisiin tragedioihin ja iloon ilman, että ne vaikuttaisivat meihin, on yhtä epärealistinen kuin odottaa säilyvänsä vedessä kuivana”

– Rachel Naomi Remen

Myötätuntouupumus on psyykkinen ja fyysinen tila, jossa työntekijän tietoinen ja alitajuinen mieli on kuormittunut kohtaamiensa ihmisten kertomuksilla ja elämäntilanteilla. Tyypillisiä myötätuntouupuneen ihmisen tuntemuksia ovat stressi, turtuneisuuden ja kyynisyyden tunteet, toivottomuus ja masentuneisuus sekä uupuminen, ammatillisen itsetunnon heikkeneminen sekä haasteet ihmissuhteissa, töissä tai yksityiselämässä Myötätuntouupumuksen oireet ovat hyvin samankaltaisia kuin työuupumuksessa, ja myötätuntouupumuksessakin tunteet voivat liittyä työn kuormittavuuteen tai työympäristöön.  Tuntemusten kehittymiseen vaikuttavat myös työntekijän itsensä kokemat stressaavat elämäntapahtumat. Vaikeissa ja hämmentävissä tilanteissa rajoissa pitäytyminen on erityisen tärkeää.  On hyvä tiedostaa, mikä palauttaa ja auttaa jaksamaan. Mitä liialliselta kuormitukselta suojaavia tekijöitä omaan, mitä voin vahvistaa?

Lähde: Toivola K., Myötätuntouupumus – auttajantyön työperäinen riski, Nissinen L., Auttamisen rajoilla. Nissinen L., Rajansa kaikella. Sosiaali- ja terveysministeriö, Työhyvinvointi.